Vuorottelukorvaus

Vuoden 2012 alkuun kaavaillut muutokset vuorotteluvapaalainsäädäntöön eivät toteudu, vaan vuorotteluvapaajärjestelmä säilyy ennallaan. Vuorottelukorvauksen määrä nousee työttömyysturvassa tapahtuvien muutosten mukaisesti.

Oikeus vuorottelukorvaukseen

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyöntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 % kokoaikatyöntekijän työajasta, siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä olevan henkilön. Vuorotteluvapaan ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa siirtyvän työntekijän tai työntekijöiden yhteisen työajan tulee olla vähintään vuorotteluvapaalle siirtyvän työntekijän säännöllisen työajan pituinen.

Vuorottelukorvauksen saamisen edellytyksenä on, että työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän palkaton poissaolo.

Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on ennen vuorotteluvapaan alkamista työeläkelakien mukaista työhistoriaa vähintään kymmenen vuotta. Myös alle 18-vuotiaana 31.12.2006 mennessä tehty työ lasketaan työhistoriaan. Työhistoriaan rinnastettavana aikana voidaan huomioida aika, jolta henkilölle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa sellaiselta ajalta, jolta henkilö ei ole ollut työeläkelakien mukaisessa työssä. Lisäksi työntekoon rinnastettavana aikana otetaan huomioon aika, jolta henkilö on ollut lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla taikka suorittanut varusmies- tai siviilipalvelusta. Työhistoria-ajasta enintään neljännes voi olla edellä tarkoitettua rinnastettavaa aikaa.

Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta, jos työntekijä

• saa palkkaa omalta työnantajalta
• suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta
• suorittaa vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa
• on yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun työnantajan palveluksessa
• harjoittaa päätoimista yritystoimintaa
• saa varhennettua vanhuuseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä taikka täysimääräistä vanhuuseläkettä
• saa työkyvyttömyyseläkettä
• on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa tai lomaa on myönnetty raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi taikka saa erityishoitorahaa
• saa kuntoutusrahaa taikka ansiomenetyskorvausta tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai sotilasvammalain kuntoutusta koskevien säännösten perusteella
• saa julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista koulutustukea.

Kesto

Vuorotteluvapaan kesto on yhdenjaksoisesti vähintään 90 kalenteripäivää ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi jaksottaa vähintään 90 päivän pituisiin jaksoihin. Lain tarkoitus on, että vuorotteluvapaan jaksottaminen olisi poikkeus. Jaksotuksen käyttämisessä työntekijältäkin edellytetään suunnitelmallisuutta. Jaksojen ajankohtia ei voida muuttaa enää sen jälkeen, kun vuorotteluvapaa on alkanut. Vuorotteluvapaalta palaavalla henkilöllä on oikeus aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön.

Vuorotteluvapaan voi siis jaksottaa vähintään 90 päivän pituisiin jaksoihin. Vuorotteluvapaalain säännösten mukaan vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava aina ennen vuorotteluvapaan alkamista ja silloin on myös sopimukseen kirjattava kunkin jakson alkamis- ja päättymispäivä. Erityisestäkään syystä ei vuorottelun jaksottamisesta voida sopia myöhemmin! Jaksotettaessakin vuorotteluvapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa siitä, kun ensimmäinen jakso alkoi. Mikäli vuorotteluvapaa on suunniteltu pidettävän kolmessa jaksossa ja toinen jakso jää pitämättä, ei kolmattakaan jaksoa voi pitää.

Erityisestä syystä jo sovittua vuorotteluvapaata voidaan pidentää sen kestäessä, mutta pidennyksestä on sovittava viimeistään kaksi kuukautta ennen alkuperäisen vapaan loppumista. Vuorotteluvapaa tulee kokonaisuudessaan pitää kahden vuoden aikana sen alkamisesta.

Mikäli vuorottelija palaa tilapäisesti työhön omalle työnantajalleen vuorotteluvapaan aikana, kuluu vuorotteluvapaa työnteon aikana ja jatkuu sen jälkeen alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.

Taso

Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömänä ollessaan. Edellä sanottu korvaus on 80 prosenttia, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta työeläkelakien mukaista työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan alkamista. Lapsikorotuksia ei oteta huomioon. Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorotteluvapaata edeltävien vähintään 52 viikon ajalta saaduista ansiotuloista.

Taulukko ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen suuruudesta 1.1.2012 alkaen

Hakeminen ja maksaminen

Vuorotteluvapaan hakulomakkeen saa työ- ja elinkeinotoimistosta tai Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön kotisivulta kohdasta Lomakkeet (www.tyj.fi). Työnantajan on toimitettava ennen vuorotteluvapaan alkamista työ- ja elinkeinotoimistolle työntekijän kanssa tehty vuorottelusopimus sekä luotettava selvitys työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi.

Vuorotteluvapaalle jääneen on itse haettava kassaltaan vuorottelukorvausta hakemuksella, jonka liitteenä tulee olla palkkatodistus sekä kopio vuorottelusopimuksesta. Liitä hakemuksen mukaan kopio viimeksi vahvistetusta verotuspäätöksestä erittelyosineen, mikäli sinulla on parhaillaan tai on edellisen 28 kuukauden aikana ollut sivutoimista yrittäjyyttä (osakkuus tai hallituksen jäsenyys yrityksessä; jäsenyys osuuskunnassa; itsenäinen yrittäjyys tai ammatinharjoittaminen; maa- tai metsätilan omistaminen). Hakemuksen käsittelemiseksi tarvitaan lisäksi työhistoriaa koskeva ansiotyöluettelo, jonka työttömyyskassa saa suoraan Eläketurvakeskuksesta. Voit katsoa tarkemman liiteluettelon kohdasta Etuudet > Hakeminen ja liitteet.

Mikäli vuorotteluvapaan aikana tapahtuu jotain muutoksia, on asiasta ilmoitettava välittömästi TE-toimistoon ja työttömyyskassalle.

Voit lähettää vuorottelukorvaushakemuksesi saatuasi palkkatodistuksen vuorotteluvapaata edeltävältä 52 viikon ajalta täysiltä palkkajaksoilta. Jos vapaa on alkanut esim. kuun 15. päivä, on palkkatieto toimitettava 12 edeltävältä täydeltä kalenterikuukaudelta.

Jos vuorotteluvapaa on jaksotettu, tulee jokaiselta vuorotteluvapaan jaksolta lähettää erillinen vuorottelukorvaushakemus. Liitteet tarvitaan vain ensimmäiseen hakemuksen, tai mikäli sinulla on sivutoimista yritystuloa tai maatilatalouden tuloa, liitä viimeisin verotuspäätös hakemukseen.

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon työttömyyskassalle, joka tekee korvauksesta kirjallisen päätöksen ja maksaa korvaukset pääsäännön mukaan ensimmäisestä maksupäivästä lukien neljän viikon välein 20 päivän jaksoissa. Maksupäivä on torstai, ellei pyhäpäivistä muuta johdu.

Tarkempia tietoja vuorottelukorvauksesta saat Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön kotisivuilta.

(Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ym.)

Päivitetty 30.12.2011